Valoa pimeään loppiaiseen Lux Helsinki



Helsingissä on menossa kymmenettä kertaa valotapahtuma Lux Helsinki. Itselleni käynti oli toinen, viime vuoden loppiaisena ajelimme pakkaskelissä ensimmäistä kertaa katsomaan näitä valotaideteoksia (siitä reissusta täällä). Tälläkin kertaa matkailimme sen 500 km pelkästään näiden johdosta ja kyllähän ne kannatti katsoa.
Valotaidetokset muodostavat reitin ja ohjeiden mukaan ne on hyvä kiertää oikeassa järjestyksessä. Paikalla ymmärsi syynkin. Kun teokset "syttyivät" klo 17, oli lähtöpiste Esplanadilla niin piukassa ihmisiä, että meinasi mennä hermot. Ihmismassa kulki teokselta toiselle siten, että vastaan ei ehkä olisikaan kannattanut yrittää tulla.
Osa suomalaisten graffititaiteilijoiden Ultraviolet galleriaa.
Tällainen massatapahtuma suosii suuria valoteoksia. Sen huomasi heti aluksi, sillä Espan puiston mikrogalleria sai lähinnä hymähtelemään. Eihän niitä pieniä laatikoita päässyt edes viittä metriä lähemmäs, jotta olisi nähnyt, mitä siellä oli. Kiersimme koko kierroksen ja kyllä siihen lähes se koko aika tarvittiinkin. Teokset ovat esillä 6.-10.1.2018 klo 17-22 välisen ajan.
 
Vaikuttavimpia teoksia omasta mielestäni olivat erilaiset suurten rakennusten seiniin heijastetut valoteokset. Näistä kierroksella ensimmäinen oli itsessään jo tyylikäs Erottajan paloasema. 1890-luvulla valmistunut tiilirakennus komeine torneineen saa tämän vuoden Lux Helsingissä punaisesta sinisen ja violetin kautta vaihtuvan värityksen. 
 
Eniten taisin pitää Arkkitehtuurimuseon seinään heijastetusta valoteoksesta. 1800-luvun lopun rakennuksen julkisivu herää hienosti eloon erilaisilla klassisilla perspektiivi- ja pylvästeemoilla. Janne Aholan luomassa teoksessa on käytetty videomäppäystekniikkaa, teoksen äänet on suunnitellut Aki Päivärinne.
 
Alla pieni video teoksesta, mutta kannattaa huomioida, että videossa on omavaltaisesti leikattu pätkiä teoksesta.

Hieno teos oli myös Sofiankadun hienoon, Lars Sonckin suunnitteleman kaupunkitalon fasadiin piirtoheittimillä heijastettu Dark Ideas. Taiteilija Duncan Matthews on käyttänyt teokseen kahtakymmentä vanhaa piirtoheitintä.
 
Sofiankadulta poikkesimme ihmettelemään sota-aikaista taivasvalonheitintä, jonka paikallinen panimoravintola oli hankkinut tapahtumaa varten. Puolen tunnin välein valonheitin on hetken päällä ja valokeila ulottuu jopa seitsemään kilometriin. Sota-aikana heitintä käytettiin osana Helsingin ilmapuolustusta.
 
 
Kierroksen varrella olevat museot pitävät oviaan myös avoinna pitkään. Me poikkesimme matkan varrella Arkkitehtuurimuseossa ja Helsingin kaupunginmuseossa. Kaupunginmuseon sisäpihoilla oli myös kaksi pienempää teosta. 
Alexander Reichsteinin Menneisyyden varjot.
Varjokuvatekniikkaa hyödyntävä Around Helsinki, josta myös pieni video alla.
 

Lux Helsinki -kierros päättyi Senaatintorille. Tuomiokirkkoon heijastui vaikuttava László Bordosin teos Konstellaatio. Myös tästä pieni video, jossa kannattaa taas huomioida se, että sitä on omavaltaisesti leikattu ja järjestelty.
 
Senaatintorilla oli vielä mahdollisuus teettää itsestään valotaideteos. Paikalla oli kolme konttia, joihin jaettiin vuoronumeroita. Mekin kävimme viime hetkillä teettämässä itsellämme taiteilijan "värittämän" potretin. Jätetään se kuitenkin nyt julkaisematta.
 
Lux Helsinki on siis esillä vielä muutaman päivän ajan. Kuvia tapahtumasta löytää runsain mitoin eri sosiaalisen median kanavista #luxhelsinki -tunnisteella. Myös mm. Marjo kirjoitti blogissaan eilisestä kierroksestaan.  


Seuraa blogia myös Facebookissa, niin tiedät, missä mennään.

Kommentit

  1. Ihanaa, että jaksoit lähteä LUX Helsinkiin vaikka matka olikin pitkä. Kyllä tämä valotapahtuma on sen arvoinen. Kun omassa postauksessani kirjoitin välin suosiolla esim. Espan väliin koska siellä oli myös liian ruuhkaista. Pakko paljastaa, että en muutenkaan liikkunut ihan reitin mukaisesti vaan sävelsimme vähän itse.
    Erottajan paloasema oli upea ja Lyhtypuisto jälleen kerran. Myös Tuomiokirkko elämyksellinen. Oman muotokuvan jätin myös väliin mutta ehtiihän sen vielä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti