Sikses kiva paikka

  Merikeskus Forum Marinumissa Turussa alkaa olla viimeiset hetket ihailla Suomen presidenttien veneitä. Näyttely Kultarantojen hohtoa – presidenttien veneet on nimittäin viimeistä päivää avoinna 7.1.2018.   Suomen presidentin kanslia tilasi ensimmäisen veneen etenkin Naantalin ja Kultarannan väliseen liikennöintiin vuonna 1921. Silta Luonnonmaahan kun valmistui vasta 1930-luvun alussa. Kultaranta-nimistä kaunista mahonkivenettä käyttivät presidentit Ståhlberg ja Relander. Kun uusi, Kultaranta II vuonna 1928 valmistui, jäi ensimmäinen vene adjutanttien käyttöön.   Ensimmäinen, noin seitsemän metriä pitkä vene huutokaupattiin vuonna 1954 Uudenkaupungin pormestari Nils af Ursinille. Myöhemmin se päätyi mm. Velkualle koulukuljetuksiin. Vene palasi vielä kerran Uuteenkaupunkiin, kun uusikaupunkilainen Harri Soisalo osti veneen ajatuksenaan veneen entisöinti. Aikaa siihen ei kuitenkaan ollut ja vene päätyi turkulaiselle Ismo Postareffille, joka on viime vuosina kunnostanut

Käsi ylös, kuka on haaveillut Keski-Euroopan joulumarkkinoista. No olen minäkin, tietenkin. Vielä en ole käynyt Tallinnaa kauempana tähän aikaan vuodesta. Mutta kyllä oli Helsingin Senaatintorin Tuomaan markkinatkin tunnelmalliset, ihan yllättävän idylliset. Kävimme itsenäisyyspäiväreissullamme myös tutustumassa näihin Helsingin vanhimpiin joulumarkkinoihin. Joskus aikaisemminkin niissä käyneenä tuntui ainakin, että oli tapahtunut tyylikästä kehitystä. Senaatintorilla on 22.12. saakka yhteensä 133 kaunista puista kojua, joissa myydään kauniita joulukoristeita, elintarvikkeita, nahkaa, turkista, villaa jne. Torin reunalla on ihana karuselli ja keskellä aluetta on ravintola-alue. Osittain ulkona, mutta myös kattojen alla, voi nauttia vaikka ravintola Grönin antimista. Ainakin vielä joulukuun alkupuolella kaikki myyjät olivat todella puheliaita ja esittelivät tuotteitaan innostuneesti. Toiset (kalapojat) jopa lauleskellen.   Paitsi perinteisiä kojuja, löytyy markkin

Kansallismuseossa vietettiin viime viikolla Suomen syntymäpäivien etkoja uuden perusnäyttelyn avajaisten merkeissä. Varmaan tuhatpäinen avajaisten vierasjoukko sai tutustua Suomen tarinaan. Eli itsenäisyyden ajan historian osuuteen museon perusnäyttelyssä, joka nyt siis on uusittu. Näyttelyn avajaisissa puhui mm. Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila. Näyttelyn tekijäjoukoissa ovat olleet mm. Kaarina Hazard ja Teemu Keskisarja. Mukana tiimissä on ollut myös mm. elokuvaohjaaja ja lavastaja .   Näyttelyssä edetään osittain kronologisesti, osittain teemoittain. Kaikki alkaa sortokaudesta ja heti alkuun kävijä saa nähtäväksi Eugen Schaumanin paidan, joka hänellä oli päällään ampuessaan ensin Bobrikovin ja sen jälkeen itsensä. En keksi, miten digitaalisesti voisi tuoda saman tunteen, kuin katsomalla aitoa historiallista esinettä. Aidoilla esineillä on todellakin arvonsa.      Tarinaa kertomaan onkin valittu yksittäisiä esineitä, joiden avulla Suomen ja suomalaisten ta

Suomen satavuotisjuhlan johdosta eri puolilla maapalloa on valaistu tunnettuja maamerkkejä sinivalkoisin värein. Myös Helsinki oli juhlan kunniaksi valaistu upeasti. Useat rakennukset loistivat ainakin tiistaista tähän itsenäisyyspäivään pääasiassa hehkuvan sinisinä. Tässä vähän tunnelmakuvia meidän minilomaltamme pääkaupungissa - näin Suomi100-hengessä. Presidentinlinna itsenäisyyspäivän aattona. Finlandiatalo juhlavalaistuna. Suurkirkko sekä rautatieasema sinivalkoisena. Kauppatorin rannassa rivikaupalla valaistuja taloja! Kauppahallia, kaupungintaloa, presidentinlinnaa jne. Kauppatorin vaikuttava sadan lipun rivistö tiistai-illan lumipyryssä. Tiistai-illan kävelyllä poikkesimme katsomaan myös Valon tuoja -veistosta, joka on siis Kasarmintorilla sijaitseva kuvanveistäjä Pekka Kauhasen talvisodan muistoksi tekemä juhlapatsas. Sekin lumipyryssä jotenkin vaikuttava. Ainoastaan patsaan ympäristö vähän hämmästytti - keskellä parkkipaikkaa!   Sama

Kuten varmaan on jo tullut ilmi, olen valotaidefani (Tampereen valoviikoista kirjoitin näin ). Ja nyt omassa kotikaupungissani on paljastettu ensimmäinen valotaideteos, Kotikaupunkini, kotini. Uudenkaupungin 400-vuotisjuhla alkaa olla lopuillaan ja sen kunniaksi paljastettiin tänään valotaideteos, joka on esillä viikon ajan. Teoksen on tehnyt salolainen valotaiteilija Timo A. Aalto. Valotaideteos heijastetaan aivan kaupungin keskustassa sijaitsevan korkean kerrostalon päätyseinään.Teosta pitää kyllä käydä katsomassa useamman kerran.  Tämän paljastustilaisuuden perusteella voisin kuvailla teosta, että siinä on yhdistelty Uudellekaupungille ominaisia elementtejä. Ainakin puutalokaupunkia ja autoteollisuutta. Suomen satavuotisjuhlaakaan ei selvästi ole unohdettu. Paljastustilaisuudessa esiintyivät kustavilainen sirkustaiteilijaduo Art Teatro sekä paikalliset muusikot Susanna Pihlaja ja Kalle Klotz.   Kirjoitin valotaiteesta myös menneen viikon paikallislehden kolumnis