Leppoisan perinteisesti vappuna

Tänä vuonna vappu on tuntunut todellakin kevään juhlalta. Aurinkoa, etelätuulta, lämpöä, kuin silmissä avautuvat silmut ja kukat, kukkapenkkiin ilmestyneet huhtasienet, avoautot, perhoset - ja silmien kutina. Ja vielä kokonainen viikonloppu edessä!

Aattoa vietettiin perinteisesti. Meillä nämä perinteet ovat lähes pyhiä. Tämäkin perinne on mukava, hyvät naapurit ovat muuten aika hieno juttu.

Vapunpäivän kävelylenkillä tuli havaittua kevään etenemistä. Lähijärven suihkulähde on taas toiminnassa. Kaupungin puutalot, portit ja ikkunat ovat ainutlaatuisia. Jo lapsuudesta muistan vapunpäivänä käydyn Myllymäellä katselemassa Rättisitikoiden kevätajelua. Nyt ne kokoontuivat torille.

Työväen vapputilaisuudessa puhui juuri lopettanut opetus- ja viestintäministeri. Pakkahuoneelle olivat kokoontuneet niin motoristit kuin autoilijatkin. Ja aivan kuten lapsuudessa, optimistijollat kisailivat Kaupunginlahdessa. Kotimatka vielä Myllymäen kautta, jonne on muodostumassa uutta vappuperinnettä perheiden kokoontuessa eväskoreineen vappupiknikille.

Loppupäivä seurustelua auringossa vanhojen tuttujen kesken. Voi näitä Suomen vuodenaikoja, miten ne vaikuttavatkin mielialaan! Ja ajatelkaas, Erkki-pappani sanoin: Ens kuun peräst on jo heinäkuu!

  EDIT - Pakko oli vielä tulla lisäämään, että tämä pikku blogi täytti tänään kolme vuotta. Ensimmäisen kirjoitukseni kirjoitin vappuna 2012.