Ja sitten vielä sinne Hankoooon...

Tammisaareen saapui Suomiretki-päivän iltana ukkoskuuro. Sadetutkan mukaan Hangossa ei sataisi, joten suuntasimme siis illaksi Hankoon. Nyt tultiin matkailukaupunkiin. Sen huomasi jo vaikka siitä, että kaupungin matkailutoimisto oli arkipäivänäkin avoinna iltakuuteen saakka. Ei muuten ole enää kovin yleistä. 

Olimme päiväretkellämme keskiviikkona. Hangon itäsatamassa on kesäkeskiviikkoisin ja -perjantaisin iltatori. Väkeä olikin liikkeellä valtavasti, niin myös kaikenlaisia myyjiä. Ostimme evästä ja kävelimme Kasinon rannan kallioille nauttimaan maisemasta.
 
 
Tai niin, surullistahan se oli. Kaupunki täynnä matkailijoita ja kolmenkymmenen asteen helle. Kukaan ei ollut uimassa tai uimarannoilla. Sinilevä oli saavuttanut myös Hangon kaupungin rannat (tämä tilanne oli siis viikko sitten keskiviikkona).
Hankoon perustettiin kylpylä 1870-luvulla, samaan aikaan palstoitettiin suuri määrä huvilatontteja kylpylävieraiden asumista varten. Kylpyläkaupunkina Hanko tunnettiinkin ja siellä viettivät aikaansa monet taiteilijat ja valtaapitävät. Hanko oli etenkin venäläisten suosima lomanviettopaikka. Kylpylän viereen rakennettiin myös kasinorakennus, tai seurahuone, joksi sitä silloin kutsuttiin. Kylpylää ei enää ole, se tuhoutui pommituksissa vuonna 1945. Kasinossa olisi retki-iltanamme esiintynyt Juha Tapio. Huviloita kuitenkin on vielä jäljellä ja aika monessa niissä näytti toimivan hotelli tai majatalo.

Kaupunkikävelyn päätteeksi ajelimme vielä satamaan, paikkaan, josta suuri osa suomalaisista siirtolaisista lähti 1880-1930-luvuilla Amerikkaan. Kaikkiaan noin 400 000 suomalaisista lähti paremman elämän perään ja suurin osa juuri tätä kautta. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö avasi vuonna 1891 säännöllisen viikkoliikenteen Hangosta Kööpenhaminan kautta Hulliin, mistä siirtolaiset jatkoivat suurilla valtamerihöyryillä Atlantin yli. Nyt voimakasiinissa näyttää olevan lounasravintola, satamassa olivat laivat lastaamassa ja laiturin päähän oli tehty koroke, josta saattoi kiivetä ihailemaan merimaisemaa.

Hanko on ollut aina sotilaallisesti tärkeä kohde. Viime sotien jälkiä löytyy kaupungista melko paljon. Talvisodassa kaupunkiin pudotettiin yli tuhat pommia. Moskovan rauhassa 13.3.1940 Hanko vuokrattiin 30 vuodeksi Neuvostoliitolle merisotilaalliseksi tukikohdaksi. Hankolaisilla oli kymmenen päivää aikaa lähteä kaupungista. Kaupunkiin tuli 28 000 venäläistä, joista 5 000 oli siviilejä. Lyhyessä ajassa venäläiset linnoittivat Hankoniemen. Suomalaiset rakensivat luonnollisesti heti toiselle puolen rajaa oman puolustuslinjansa. Viimeiset venäläiset lähtivät Hangosta 2.12.1941. Kaupungin museoissa kerrottaisiin varmasti myös tästä ajasta, nyt me emme paikkoja tätä tarkemmin tutkineet. Toki lähtiessämme kaupungista Tvärminnen kautta pysähdyimme neuvostoliittolaisten sotilaiden muistomerkille. Hautausmaalla oli mm. 453:n kaatuneen neuvostosotilaan nimet ja lisäksi tiedetän alueelle haudatun 267 tuntematonta sotilasta. Muistomerkki oli tekstin mukaan palkittu vuonna 1969 "kauneimpana neuvostoliittolaisena sotamuistomerkkinä, joka sijaitsee Neuvostoliiton ulkopuolella". Oman aikakautensa historiaa sekin asia.

Kommentit