Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2013.

Tarinoiden paikkoja – paikkojen tarinoita

Kuva
Monenlaisissa paikoissa on tullut käytyä. Useinkin miettii sitä, mikä tekee mistäkin paikasta merkittävän tai tunnetun. Tai miksi itse haluaa käydä katsomassa jotain paikkaa. Usein paikkaan liittyy jokin tapahtuma tai henkilö. Aina ei suinkaan ole tietoa, ovatko ne tarinat olleet lainkaan tosia. Toisaalta ei sillä niin väliä. Yhtä arvokkaita ja ehkä vielä mielenkiintoisempia ovat paikat, joihin liittyy tarinoita ja uskomuksia.Tarinat ovat kulkeutuneet sukupolvelta toiselle. Tällaisia paikkoja kierrettiin eräänä heinäkuisena lauantaina Satakunnassa.
Piispa Henrik oli legendan mukaan keskiaikainen kirkonmies, joka olisi tullut Ruotsista Suomen puolelle levittämään kristinuskoa 1100-luvulla. Mukana olisi ollut Ruotsin kuningas Eerik. Tämän ristiretken jälkeen Eerikin kerrottiin palanneen Ruotsiin, mutta Henrik olisi jäänyt Suomeen levittämään kristinuskoa ja organisoimaan kirkon järjestystä.Tunnetun legendan – tai surmavirren - mukaan (siitä taitaa olla kyllä useita versioita) Henrik oli…

Rauman kirkkoja

Kuva
Rauman Pyhän Ristin kirkko rakennettiin alun perin fransiskaaniluostarin kirkoksi 1500-luvun alussa. Torni tosin rakennettiin vasta 1810-luvulla. Myös kirkon maalaukset ovat 1500-luvulta. Kun Rauman fransiskaaniluostari loppui 1530-luvulla, jäi myös tämä kirkko pois käytöstä. Vanhan Rauman itäpuolella ollut Pyhän Kolminaisuuden kirkko tuhoutui 1640-luvulla tulipalossa, jonka jälkeen tämä fransiskaaniluostarin kirkko otettiin seurakunnan uudeksi, luterilaiseksi kirkoksi. Heinäkuisena lauantaina ei kirkon sisäosia ehtinyt paljoakaan tutkia, joka tasatunti kun näytti olevan vihkiminen.  Meidän lisäksi näkyi kyllä muitakin turisteja, joilla oli Markus Hiekkasen ”Suomen keskiaikaiset kirkot” –kirja kainalossa (meillä se on vaan autossa). Sisällä oli kuitenkin mm. koristeellinen saarnatuoli 1620-luvulta ja urkufasadi 1720-luvulta.
Kodisjoki kuuluu nykyään Rauman kaupunkiin. Kodisjoen puukirkko on rakennettu vanhemman, 1778 rakennetun kirkon hirsistä 1907. Kirkkoa ympäröi vanha hautausmaa.

Sammallahdenmäki – toinen Unescon maailmanperintökohde Raumalla

Kuva
Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue hyväksyttiin 4.12.1999 Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena maailmanperintöluetteloon.

Paikka sijaitsee Kivikylässä, entisessä Lapin kunnassa, joka nykyään on osa Rauman kaupunkia. Sinne on ihan hyvät opasteet sekä valtatieltä 12 Rauman ja Euran puolivälistä tai valtatieltä 8 Eurajoen kohdilta. Matkaa Raumalta tulee noin 20 km. Ennen parkkipaikkaa ajetaan Kivikylän palvaamon parkkipaikan läpi. Kuulemma siellä on arkisin hyvä lounaspöytä ja tehtaanmyymäläkin näytti olevan. Me olimme taas liikkeellä sellaiseen aikaan, ettei mikään paikka enää ollut avoinna.
Parkkipaikalta löytyy myös siisti wc ja opastaulu sekä laatikollinen esitelehtisiä. Maastoon on tehty polku, jota suositellaan seurattavan. Noin parin kilometrin mittainen lenkki on myös merkitty pienillä hannunvaakuna-opasteilla.
Matalan Saarnijärven rantakallioilla on lähes neljäkymmentä kivistä koottua röykkiötä. Ne kertovat pronssikaudella (1500–500 eaa.) läntiseen Suome…

Naantalin luostarikirkko

Kuva
Naantalin tunnetuin rakennus lienee keskiaikainen luostarikirkko. Se onkin kaupungissa toimineen birgittalaisluostarin ainoa jäljellä oleva rakennus. Luostarin ja Naantalin kaupungin perustamispäivänä pidetään 23.8.1443. Birgittalaisluostari, Vallis Gratiae - Armon laakso, vihittiin käyttöön vuonna 1462. Nykyisen kirkkorakennuksen on arveltu valmistuneen 1460 – 80-luvulla. Kirkko on kivestä ja tiilestä rakennettu kolmilaivainen hallikirkko. Korkea kellotorni on 1790-luvulta. Kivikirkon sisäpuolelta on löytynyt aiemmin paikalla olleen puukirkon perustus. Naantalin birgittalaisluostari oli pyhitetty Pyhälle Annalle, Pyhälle Birgitalle, Neitsyt Marialle sekä Johannes Kastajalle.
Yksi kirkon hienoimmista esineistä on puinen alttarikaappi, joka on valmistettu Tukholmassa Alttarikaappi 1400-luvulla. Suuressa kaapissa on seitsemäntoista puusta veistettyä hahmoa, joihin kuuluvat keskellä olevat Neitsyt Maria ja kaksi hänen taivaallista kruunaajaansa, pyhä Birgitta ja hänen tyttärensä Katari…

Raumalaisten oma Kerttu

Kuva
Olen aikaisemmin jo kirjoittanut kiinnostuksestani Niki De Saint Phallen veistoksiin. Raumalaisessa keraamikko Kerttu Horilassa ja hänen taiteessaan on jotain samaa. Pidän siis niistäkin. Molemmat taiteilijat ovat tehneet ennemminkin naishahmoja, molemmat ovat käyttäneet rohkeita värejä ja molempien naishahmot ovat aika muodokkaita.
Kerttu Horilan retrospektiivinen näyttely on tänä kesänä Rauman taidemuseossa. Kävimme museossa viikko sitten lauantaina ja näyttelyssä oli jopa pientä tungosta. Horila on kai raumalaisten "oma" taiteilija, sen verran hyvin hänen taiteensa on kaupungissa esillä. Kesäaikana Rauman keskustan kanaalissa seisovat kolme sulotarta. Teos on maalattua pronssia ja sen keraaminen versio on esillä Rauman uimahallissa. Rauman kirkossa taas istuu veisaaja ja myös Rauman jäähallin edessä on Horilan veistos.
Rauman taidemuseon näyttely on runsas, esillä on noin sata Horilan teosta. Veistosten lisäksi esillä on hänen yllättävän art deco-henkisiä maalauksia. Ens…

Asemabongausta - Hämeenlinna

Kuva
Hämeenlinnan rautatieasema on aika hieno. Alkuperäinen se ei kuitenkaan ole. Paikkana Hämeenlinnan asema on kuitenkin historiallinen, sillä se on yksi maamme vanhimpia rautatieasemia. Suomen ensimmäinen rautatieosuus avattiin vuonna 1862 juuri Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Tuolloin kaupunkiin rakennettiin kaupungin asemakaavankin suunnitelleen arkkitehti Carl Albert Engelin piirtämä tiilinen asemarakennus. Sisällissodassa huhtikuussa 1918 kaupunkia valtaamassa olleiden saksalaisten kranaatti osui ratapihalla olleeseen ammusjunaan, joka räjähti ja tuhosi myös asemarakennuksen.
Uusi, nykyinen asemarakennus on tehty Thure Hellströmin laatimien piirustusten mukaan. Hieno punatiilinen asemarakennus valmistui vuonna 1921. Rakennusmateriaalista oli pulaa, joten aseman lattia tehtiin Helsingin aseman korjaustyömaalta puretuista kalkkikivilaatoista. 1980-luvulla aseman pohjoispäätä tuhoutui tulipalossa. Tällä asemalla olemme ennenkin käyneet bongaamassa junia ja usein ihan hyvin tuloksin…

Inkoon keskiaikainen kirkko

Kuva
Suomen ainoa keskiaikainen kuolemantanssi-aihe löytyy Inkoon kivikirkon seinästä. Muualla Euroopassa yleinen aihe muistuttaa kuoleman vääjäämättömästä kohtaamisesta. Yleensä kuolema on kuvattu luurankona, joka ohjaa eri ammattien edustajia mukaansa. Inkoon kuolemantanssi lienee maalattu 1520-luvulla. Inkoon kivikirkko on merenkulkijoiden pyhimykselle, Pyhälle Nikolaukselle omistettu. Kirkko on rakennettu useassa vaiheessa, vanhimpien osien ollessa noin 1430-luvulta. Erillinen kellotapuli on 1730-luvulta. Sisällä huomio kiinnittyy maalausten lisäksi myös urkuihin, joita on kahdet rinnakkain. Urut ovat 1980-luvulta.

Kirkkohaasteen 13/2013

Rakennusapteekissa

Kuva
Heinäkuun toisen viikonlopun ajelulla kävimme myös Billnäsissä ja Fiskarsissa. Molemmissa oli sinä viikonloppuna omat antiikkimarkkinansa. Me kiertelimme vähän Billnäsissä, mutta olimme liikkeellä sunnuntaina iltapäivällä, eli tapahtuman viimeisen tunnin aikana. Myyjät olivat jo pakkaamassa tavaroitaan, mutta kiertelimme kuitenkin alueella. Kävimme myös Rakennusapteekissa.
Rakennusapteekki on varmasti monelle vanhassa talossa asuvalle ja sitä korjaavalle tuttu yritys. Billnäsissä on tämän postimyyntiäkin harjoittavan yrityksen myymälä ja näyttelytalo. Muutama kuva niistä. Me emme tällä kertaa ostaneet pulituuria kummempaa.


Ukko-Pekka Rauman asemalla

Kuva
Pidempään blogia lukeneet tietävät perheemme kiinnostuksen myös juniin ja rautatieasemiin. Niitäkin on vuosien aikana bongattu aika tavalla. Viime viikolla Rauman ja Porin väliä liikennöi Ukko-Pekka -vetoinen museohenkilöjuna. Tämä veturimalli edustaa jotenkin suomalaisten höyryveturien komeinta kastia. Veturit rakennettiin vuosien 1939 ja 1957 välisenä aikana Lokomon tai Tampellan konepajoilla. Näistä kaksi veturia on vielä liikenteessä. Raumalla vaunuja veti Hr1 1009. Veturin omistaa yksityinen yritys ja sen tilausliikenteestä vastaa Höyryveturimatkat 1009 Oy. Veturin kotipaikka on Kouvolassa. Sen toisen Ukko-Pekan omistaa VR. Tämä Raumalla vieraillut Ukko-Pekka on valmistunut sodan jälkeen vuonna 1948 Tampereella Lokomon tehtailla.

Rauman vanha punaiseksi maalattu asemarakennus on valmistunut 1897 sen jälkeen kun Rauman kaupunki oli rakentanut yksityisen rautatieyhteyden Rauman ja Kokemäen välille (yhteys Pori-Tampere -radalle). 1950 tämä Suomen ainoa kunnallinen rata siirtyi VR:l…

Kartano, ruukki, kahvila, kirkko, museo, museotie... ajelimme Fagervikissä

Kuva
Suuri Rantatie tai Alinen Viipurintie, joka nykyään tunnetaan Kuninkaantie -kylteistä, on Turusta Viipuriin johtanut historiallinen maantie joka muodostui 1300-luvun puolivälissä. Liikenteellisesti se oli merkittävimmillään 1700-luvulla, jolloin se oli osa Tukholman ja Pietarin välistä postitietä. Yksi osa Kuninkaantietä on museoitu Fagervikin museotie, jonka pituus on runsas kilometri juuri Fagervikin 1600-1700-luvuille ajoittuvan ruukkimiljöön maisemissa. Fagervikin ruukki puolivälissä Inkoon ja Karjaan välillä kulkevaa vanhaa Kuninkaantietä perustettiin v. 1646 ruotsalaisen Carl Billstenin toimesta. 1700-luvulla rautaruukin toiminta oli jo hiipunut. 1720-luvulla ruukki sai uudet omistajat Ruotsista.  Kartano on yhä samalla suvulla. Ruukin vanhassa tinaamorakennuksessa toimii kesäkahvila, aivan maantien vieressä, joten siihen kannattaa pysähtyä. Samaan rakennukseen on muutama vuosi sitten koottu pieni kaunis museo, jossa kerrotaan ruukin ja kartanon vaiheista ja esitellään tilan va…

Sarjassa tyylikkäitä matkailukohteita - Aulangon näkötorni

Kuva
Joskus tuntuu, että kannattaisi kiertää jonkun 1950-60 -luvun matkailuesitteen turvin Suomea. Monet jo silloin hienoksi mainostetut nähtävyydet ovat sitä vieläkin, mutta kuin jääneet kaiken uuden ja erikoisen peittoon. Yksi tällainen nykyään vähemmän mainostettu kohde on Hämeenlinnan Aulanko ja Aulangon näkötorni.
Aulangonvuoren metsäpuisto oli 1800-luvun lopussa alueen omistaneen Hugo Standertskjöldin aikaansaannos. Hän suunnitteli itse 1880-luvulla alueelle laajan metsäpuiston.Metsään rakennettiin ajoteitä, leveitä kävelyteitä ja polkuja. Lisäksi puistometsään kaivettiin kaksi lampea, Metsälampi ja Joutsenlampi, joihin tuotiin vesilintuja. Puiston eri puolille rakennettiin useita huvimajoja. Nykyisin huvimajoista on jäljellä enää kaksi, goottilaistyylinen Ruusulaakson paviljonki sekä kiinalaisvaikutteinen Onnentemppeli. Rakennettiin myös graniittilinna, eläintarha ja karhuluola. Vunna 1907 valmistui vuoren päälle komea harmaagraniittitorni. Linnatornia muistuttavan näkötornin suunni…